Suomalaisten ”tunnelmat” eivät romahtaneet 2012, ja mitä se edes tarkoittaisi?

Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäpäällikkö Lari Lohikoski esitti Suomen Kuvalehden blogissa 12.2.2016 sisä- ja puolustusministeriöiden tilaaman Suomen mielialaindikaattori -tutkimuksen ”salatun” loppuraportin (PDF) ”ennustaneen vihapuheen nousun jo vuonna 2013”. Kyseessä onkin hämmentävin pitkään aikaan lukemani tutkimus!

Screenshot 2016-02-12 19.10.52

– Raportin on kirjoittanut tulevaisuudentutkija Leena Ilmola, jonka ohjaaja on matemaatikko John Casti. [Oikaisu 30.5.2016: John Casti ei ole Leena Ilmolan ohjaaja. He ovat vain tehneet yhteistyötä.] Tutkijaryhmän jäsenten nimiä ei kerrota. Ilmola ja Casti ovat perustaneet ”Global X-Network” -tutkijaverkoston, joka yrittää ennustaa ”extreme eventsejä”, lyhyesti ”X-EVENTS”, jotka ovat maailmaajärisyttäviä katastrofeja kuten talouskriisejä tai ydinterrori-iskuja. Tämän verkoston tuote tämäkin tutkimus on.

– Castin kirjoituksille tyypillistä on apokalyptinen pelottelu. Castin & Ilmolan sinänsä mielenkiintoinen ja uskalias suuntaus ei juuri keskustele valtavirtayhteiskuntatieteen kanssa, joka suhtautuu aika skeptisesti yhteiskunnallisten tapahtumien ennustamiseen. Ilmolan mukaan yhteiskunnan ennustaminen on kuitenkin ”kuin sään ennustamista” (raportti s. 11) – ei aivan tarkkaa, mutta ”ennuste kertoo, mikä mahdollisista säistä on todennäköisin”.

– John Casti on jäänyt vuosina 2002 ja 2004 kiinni laajojen tekstien suorasta plagioinnista.

Continue reading “Suomalaisten ”tunnelmat” eivät romahtaneet 2012, ja mitä se edes tarkoittaisi?”

Oma ryhmä tai puolue olisi äärioikeiston tappio

Screenshot 2015-07-27 17.39.35Vaikka Immonen ei “peräänny tuumaakaan”, tarkentaa hän kuitenkin, että mainittu “taistelu” ei ole väkivaltainen taistelu. Ilmeisesti myöskään huhtikuisen blogauksen “kansallismielinen vallankumous” ei siis ole aseellinen vallankumous, vaan kielikuva, eikä Immonen kannata Suomen Vastarintaliikkeen väkivaltaisia toimintatapoja, vaikka esiintyi kesäkuussa julkisesti heidän kanssaan poliittisen murhaajan Eugen Schaumanin muistotilaisuudessa. Näiden uutisten jälkeen ei monenkaan mielestä ole kovinkaan “vainoharhaista” esittää kysymys, miten Immonen suhtautuu poliittiseen (kansallismieliseen) väkivaltaan.

Ja kun nyt ynnää nämä tämänkeväiset ja -kesäiset fasismin kanssa flirttailut, on selvää, että on Immosesta muodostunut perussuomalaisille taas aika paha taakka, kuten mm. Hirvisaaresta aiemmin. Eikä varmaan ole kovin kaukaa haettu mahdollisuus, että eduskunta saa vielä tämän vuoden puolella uuden ryhmän, jota voi jo perustellusti sanoa äärioikeistolaiseksi, toisin kuin mm. maalais(vasemmisto)populistisistakin aineksista ammentanutta perussuomalaista oikeistopopulistista puoluetta.

Tämä olisi äärioikeistolle todennäköisemmin tappio kuin voitto, sillä perussuomalaisen puolueen sille tarjoama suhteellinen legitimiteetti menetettäisiin. Esim. Halla-ahon, Immosen, Eerolan ja Hirvisaaren muodostamaa laitaoikeiston “sisulaista” ryhmää/puoluetta kannattaisi harva, ja se voitaisiin helposti eristää, toisin kuin suuri ja kansansuosiota nauttiva perussuomalainen puolue. Laitaoikeistolainen ryhmittymä on ollut kokoaan äänekkäämpi. Terho epäilemättä olisi tässä jaossa Soinin puolella nykyisessä tilanteessa. Mitä useampaan osaan populistinen oikeisto sirpaloituu, sitä heikompi se on.

Tuokiokuva: Kreikan kriisin taustalla populismin kulttuuri

papa

HS:n tuore analyysi Kreikan kriisiin johtaneista viimeaikaisista tapahtumista on tasapainoinen ja selkokielinen, mutta jättää huomiotta pidemmän poliittisen kulttuurihistorian: Kreikkalaiset eivät ole muuten vain “tottuneet elämään yli varojensa”, kuten HS kirjoittaa – se on toki sinänsä totta, mutta tällä tiellä heitä on vuosikymmenet johtanut kohti turmiota toinen toistaan populistisempien ja korruptoituneempien johtajien poliittinen eliitti. Kun kerran lähdetään lupailemaan kansalle kuuta taivaalta, on vaaleissa vaikea menestyä ilman vastaavia lupauksia, kun poliittiset kilpailijatkin niin tekevät ja kaikki ovat tottuneet valheisiin. Kilpaillessaan vallasta katteettomilla lupauksilla Kreikan poliittinen eliitti on ajanut maansa tuhon partaalle.

Herkullisin ja kammottavin tuokiokuva tästä vastuuttomasta tuhlauksen kulttuurista lienee Andreas Papandreoun vaalikampanjasta vuodelta 1989. Andreas edusti siis keskimmäistä Papandreoun perheen kolmesta pääministerisukupolvesta: Georgios Papandreou oli vallassa 1940–1960-luvuilla, hänen poikansa Andreas 1980- ja 1990-luvuilla ja taas hänen poikansa George (yläkuvassa) 2009–2011. Kreikkahan oli velkakriisissä jo 1980-luvun lopussa, kauan ennen euroaikoja: velan osuus BKT:stä ylitti 60% jo silloin, ja Kreikan ottamien lainojen korot nousivat pilviin. Andreas valtiovarainministereineen ehti jo aloittaa vakautus- ja säästöohjelmat, mutta huomasi pian kohtaavansa vastustusta (lakkoja ja mielenosoituksia). Siispä Andreas kuuli “kansan ääntä”, antoi valtiovarainministerille kenkää ja nimitti uuden, joka oli valmis jatkamaan kestämättömällä tiellä välittämättä seurauksista:

“Vuoden 1989 vaalikampanjan aikana, seisten parvekkeella suuren väkijoukon yläpuolella, Papandreou komensi nimittämäänsä valtiovarainministeriä palvelemaan kansaa: ‘Tsovolas, tyhjennä kirstut!’ Häntä katsomaan saapunut tuhansien kannattajien joukko hurrasi innoissaan.”

(Takis S. Pappas 2014: Populism and Crisis Politics in Greece, s. 32, Palgrave Macmillan, oma suomennos.)

Tällä tiellä on sitten jatkettu.

Älä lankea tiedehuijaukseen

omaku330-2

Tutkijoita haalitaan kirjoittamaan epärehellisiin muka-tieteellisiin lehtiin. Huijausten välttämiseksi tiedeyhteisön on oltava hereillä. Moni epäilty huijarilehti kuuluu suomalaisen Julkaisufoorumin tieteellisten julkaisujen luetteloon.

Lukijoille ilmaisilla open access -tiedelehdillä on jalo tarkoitusperä, tieteellisen tiedon demokraattisempi ja avoimempi leviäminen. Niiden lukeminen ei maksa, vaan kulut katetaan yleensä kirjoittajilta perittävällä julkaisumaksulla. Näin toimii nykyään moni tunnettu, kunniallinen ja laadukas tieteellinen lehti, kuten PLOS ONE. Kun samaan aikaan tutkijoiden kilpailu ja julkaisupaineet kasvavat, järjestelmä kuitenkin luo markkinaraon myös lehdille, joiden pussissa on vähemmän puhtaat jauhot.

Kun lehdet saavat rahaa suoraan kirjoittajilta, niillä on kannustin julkaista mahdollisimman paljon, etenkin, jos ne eivät kummemmin perusta maineestaan. Vastaavasti tutkijoilla on kiihtyvässä kilpailussa voimakkaat kannustimet julkaista mahdollisimman paljon, ja suomalaistenkin tutkijoiden tuntemus kansainvälisistä julkaisuareenoista jättää vielä toivomisen varaa. Tuloksena on kasvava joukko huijarilehtiä, jotka toimivat kerätäkseen tutkijoiden rahat, eivätkä edes yritä vertaisarvioida sisältöjä, vaikka väittävät itseään tieteellisiksi lehdiksi. Continue reading “Älä lankea tiedehuijaukseen”

At ISA Yokohama

poster-isa-congress2014-2Greetings from Japan! I’m in Yokohama for the ISA World Congress of Sociology. In addition to participating in the ISA Worldwide Competition for Junior Sociologists seminar last week at the University of Tokyo, I’ll be presenting two papers in Yokohama:

You’re welcome to listen to me speak on these papers and ask any questions if you’re interested! Both will hopefully be published in 2015.